Joillekin pääsiäinen tuo mieleen lapsuuden virpomiskiertueet noidiksi/trulleiksi pukeutuneena, toisille se taas on tekosyy syödä roppakaupalla suklaamunia ja muita pääsiäisherkkuja.

Pari arkipyhää mahdollistavat myös vuosilomilla pelailun, vaikka joulun veroista lomaputkea ei yhtä helposti saakaan kasattua.

Pääsiäisellä on myös hengellinen taustansa. Lue lisää pääsiäisestä tästä kirjoituksesta.

Milloin pääsiäinen on?

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee sen mukaan, milloin on kevätpäiväntasauksen jälkeen täysikuu. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Asiasta päätettiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Pääsiäispäivän vaihteluväli on 22.3.-25.4.

Kannattaa siis joka vuosi tarkistaa kalenterista, milloin pääsiäistä vietetään juuri kyseisenä vuonna.

Miksi pääsiäistä vietetään?

Pääsiäistä vietetään monissa uskonnoissa. Kristilliset perinteet ovat aikojen saatossa jääneet hieman taka-alalle, mutta niistä johtuen meillä on edelleen pari arkipyhää pääsiäisen aikana (pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä).

Ohessa listaus tärkeimmistä pääsiäispäivistä selityksineen.

Palmusunnuntai: Jeesus ratsastaa Jerusalemiin. Ihmiset hurraavat ja levittävät palmunlehtiä hänen eteensä.

Kiirastorstai: Viimeinen ehtoollinen opetuslasten kanssa.

Pitkäperjantai: Jeesus ristiinnaulitaan ja haudataan.

Lankalauantai: ei varsinainen pyhäpäivä.

Pääsiäispäivä: Kivi on vierähtänyt Jeesuksen haudan suulta, hauta on tyhjä.

2. Pääsiäispäivä: Jeesus ilmestyy opetuslapsille

Helatorstai / Kristuksen taivaaseenastumisen päivä: 40 päivää pääsiäispäivän jälkeen. Pääsiäispäivän ja taivaaseenastumisen päivän välisenä aikana Jeesus opetti seuraajiaan.

Pääsiäinen on siis Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistojuhla.

Muita pääsiäisperinteitä

Kristillisten perinteiden lisäksi pääsiäiseen liittyy monia muitakin perinteitä.

Pääsiäispupu. Miten pääsiäispupu liittyy Jeesukseen? Eipä juuri mitenkään. Pääsiäispupun sanotaan olevan saksalaista alkuperää, vaikka sielläkin pääsiäismunia tuo joissakin osissa kettu, haikara tai hanhi. Pääsiäispupuun liittyy myös esikristillisiä hedelmällisyysmyyttejä, onhan jänis tunnettu nopeasta lisääntymissyklistään.

Pääsiäismunat. Merkittävä osa pääsiäisperinnettä. Sen juuret juontavat esikristilliseen aikaan ja kevään juhlistamiseen. Punaisen pääsiäismunan sanotaan myös olevan Kristuksen ylösnousemuksen symboli. Lapsille pääsiäinen on tärkeä myös suklaamunien takia – varsinkin sellaisten, joissa on jokin yllätyslelu sisällä.

Virvonta. Enimmäkseen lasten perinne, jossa koristelluilla pajunvitsoilla käydään toivottamassa onnea ja terveyttä naapurustolle. Virvontalorun luettuaan virpoja antaa vitsan virvottavalle ja saattaa saada palkkion, yleensä makeisia tai rahaa. Virvontaa voidaan myös pitää Jeesuksen palmunlehvätervehdyksen muistona.

Pääsiäinen muualla maailmassa

Pääsiäistä ei vietetä samalla tavalla kaikissa maailman kolkissa. Edes pohjoismaissa ei ole täysin yhteneväistä pääsiäisperinnettä maiden kesken.

Puolassa käydään vesisotaa pääsiäisen aikoihin. Joko omalla pihalla tuttujen kesken tai sitten kaduilla ventovieraiden kanssa. Kannattaa siis varoa, jos liikkuu Puolassa ykköset yllään pääsiäisenä.

Romaniassa suihkutellaan tuoksuja sinkkunaisiin ja -miehiin, eri päivinä tosin. Ei herkkänokkaisille!

Italia ja Espanja ottavat pääsiäisen todella vakavasti. Jeesuksen ja Marian kunniaksi järjestetään paraateja ja kulkueita, laulu raikaa ja erilaiset Jeesusta ja Mariaa muistuttavat hahmot  täyttävät kadut. Kaikista uskonnollisimmissa paikoissa ihmiset kyynelehtivät katujen varsilla paraatia katsellessaan.